Varkaus

Viimeinen aamu Vuoksen vesistöllä oli perin harmaa.

Helle ohi. Oli ihanaa laittaa villasukat jalkaan!

Syväväylällä Varkauteen oli parikin avokanavaa.

Siellähän ne Varkauden piiput jo näkyy.

Illalla käytiin katselemassa museokanavaa. Vanhassa kanavassa oli kaksi sulkukammiota ja välissä ohituskammio.

Päästiin katsomaan sulutusta. Tai lähinnä sulun tyhjentämisestä. Alla videota siitä.

Tildaa moinen veden pällisteleminen lähinnä tylsistytti.

Seuraavana aamuna Aliisa lasketteli sulun alas.

Jokusen ajan kuluttua olikin sitten jo potkuri näyttely.

Siihen loppui kesäreissu. 1200 meripeninkulmaa tuli ajeltua ja nähtyä aika paljon. Hyvä mieli on nyt ja loppukausi kuljetaan taas Päijänteellä. Ensi vuotta odotellessa!

Leppävirta

Konnukselta palattiin Leppävirran Kalmalahdelle. Matkalla nähtiin harmaahaikara.

Syksy, vai olisiko kuivuus, joka kellastaa puut. Laiturista unohtui taas ottaa kuva, mutta ihan hyvä oli se. Lenkkipolut löytyi ja Vesileppiksestä löytyi biljardipöytä.

Konnus

Seuraavana päivänä palattiin Konnukselle. Sulku on pitkä ja laskee muutaman kymmenen senttiä, joten ei tarvitse edes kiinnittyä. Konnuksessa on itsepalvelusulku, jota voidaan tarvittaessa ohjata Taipaleen kanavalta. Tuosta sinisestä taulusta voi tarkistaa, miten sulkua ohjataan.

Parkkeerasimme vanhan kanavan seinustalle. Hyvä paikka, jossa oltiin varjossa melkein koko päivä, ihanaa hellepäivänä.

Konnuksen koski on kalastajien suosiossa. Hieno oli tuo laavu ja varsinkin tuo metsä, jossa tuo laavu oli. Tulia ei voinut tehdä, koska 1) metsäpalovaroitus ja 2) hirveästi hyttysiä.

Komea ilta taas.

Kanavan reunalla oli illalla liikkeellä myös komea ukkoetana.

Leppävirta

Hellepäivän jälkeen lähdettiin Leppävirtaa kohti. Ilta oli melko upea.

Auringon laskun aikaan oli näkyvyys vielä erinomainen. Konnuksen kanavan reunat oli hienosti merkitty.

Vielä yksi auringonlaskukuva.

Parkkeerattiin yöksi Leppävirran huoltolaituriin, kun ei kauemmas jaksettu. Aamulla sitten käytiin bunkraamassa ja katteltiin puukuljetusta.

Purtosaari

Juankosken reitin varrella oli vähän erikoisempia kylttejä. Kuvaamatta jäi kyltti, jossa luki puhelinjohto.

Cityelämän jälkeen oli mukavaa parkkeerata luonnonhelmaan. Purtosaaren edustalle saatiin parin dippauksen jälkeen ankkuri tarttumaan. Siinä sitten vietettiin hellepäiviä, hikoiltiin ja uitiin.

Saaressa oli grillauspaikka, huussi ja ihana autiotupa. Mukava olisi ollut siellä nukkua, jos ei olisi tuo kaksio ollut mukana.

Saarella oli myös runsaasti juolukoita. Mustikoita ei ollut täälläkään.

Maisema oli kyllä hieno suuntaan ja...

... toiseen.

Kurkien mielestä kesä oli muuttumassa syksyksi.

Juankoski

Juankoski here I come... tai siis here we come...
Matkalla oli melkoisen ahtaita paikkoja ja nopsasti virtaavaa vettä.

Pian edessä oli Karjalankoski, voimalaitos ja kanava.

Olipa leppoinen kanava. Alus kiinnitettiin kelluvaan laituriin ja sitten vaan odoteltiin. Kanava täytettiin alhaalta ja alla videota kuohuista.

Ja pian oltiin 6,5 metriä korkeammalla ja valmiina jatkamaan matkaa.

Matkalla nähtiin kevyt kesänviettopaikka. Mitään rakennuksia en nähnyt tässä rannassa...

Sitten oltiinkin tosi ahtaissa paikoissa, Juankosken sulutusta ennen ujuttauduttiin ahtaaseen kanavaan, jonka yli meni siltojakin. Melko jyhkeää.

Juankosken sulku oli samanlainen leppoinen sulku, sulutuskorkeus 6 metriä. Molemmilla kanavilla oli samanlainen suloinen kanavanvartian työkoppikin.

Tässä sulku vielä sillalta kuvattuna, Aliisa näkyy parkissa kuvan ylälaidassa.

Iltakävelyllä ikuistettiin myös teollisuuspitäjän Tehtaankirkko...

... ja Ylösnousemuksen kirkko. Valitettavasti tarina ei kerro, miksi ihmeessä tämä kirkko on rakennettu. Kirkot sijaitsevat ihan vierekkäin ja olettaisin, ettei Tehtaankirkossakaan ole tila loppunut pyhäaamuisin.

Seuraavana aamuna muistettiin ottaa kuva laituristakin.

Juankosken ruukki on autioitunut jo vuosia sitten. Keltaisessa korkeassa rakennuksessa on toiminut ruukin masuuni, nyt se on museona. Punatiilisissä rakennuksissa on ollut mm. konepajan tiloja. Ruukin alueelle pääsee tutustumaan myös virtuaalisesti. Viira- ja kartonkitehtaat toimivat edelleen, eli teollisuus on pysynyt Juankoskella.

Museoista löytyi kaikenlaisia kokoelmia, mm. apteekkimuseo ja SPR:n ensiapukoulutustarpeistoa.

Museoissa oli kokoelmia, jotka liittyi Juicen lapsuuteen ja nuoruuteen. Juankosken tori on nimetty Juicen toriksi jo Juicen eläessä. Nyt tori oli myllätty ihan ylösalaisin, niin että emme päässeet sinne ensinkään. Patsastakaan emme nähneet.

Muuruvesi

Komea oli keli, kun lähdettiin jatkamaan tutkimusmatkaa. Juankosken suuntaan ensimmäisenä tuli vastaan Jännevirran uusi komea silta. Kapteeni oli varautunut sillan aukaisuun, mutta onneksi Google tiesi kertoa, että ei tartte jarrutella.

Vanhasta kauniista sillasta ei ole jäljellä kuin alkupään kiveyksiä.

Siilinjärven kalkkivuori, apatiittikaivos, erottui kauas.

Savolainen Sankarhauva nautti täysin siemauksin kuntolomastaan.

Illalla parkkeerattiin Muuruvedelle.

Saavuimme klo 17.59. Sataman kahvioon ehdittiin, kun vikkeliä oltiin, vaikka se meni kiinni klo 18.

Muuruvedellä on komea kirkko. Vähän toisenlainen kuin pääosa Itä-Suomen kirkoista.

Museon pihalla oli aika hauskat portin pylväät.

Topin maatilamyymälästä tuli ostettua jauhoja ja luomusuklaata.