perjantai 12. heinäkuuta 2019

Kesälahti

Ei voi kuin ihmetellä, miksi tämä järvi on nimetty Puruvedeksi. Kristallinkirkkaat peräaallot ovat kyllä aivan ainutlaatuisia.

Puruvedellä on noita ihmeellisiä hiekkasärkkiä ympäriinsä. Kuvassa kartta Kesälahden Savilahdesta.
Kiinnityimme laivalaituriin, kun vierasvenesataman poijut näyttivät hieman epäilyttäviltä.
Ilmeisesti nuo mustat tolpat olivat poijuja ja olivat jopa ihan järkevän matkan päässä laiturista.
Kuten kuvasta näkyy hiljaista oli. Karjalan Kievarin leirintäalueella oli kourallinen karavaanareita, mökeistä varmaan yksikään ei ollut varattuna. Kievarin lounas oli ihan maistuva ja ruokailijoita oli sentään jonkin verran liikkeellä.
Kovilla on matkailuyrittäjät Suomen suvessa.
Satamasta löytyi roskis ja erittäin hyvä septitankin tyhjennyslaite. Vesihanakin oli, mutta letku oli unohdettu laittaa siihen.

Kylälle oli matkaa reilu pari kilometriä. Tulipa käytyä, kaupasta löytyi kaikkea tarpeellista ja lisäksi kaupan pihalta mansikoita ja herneitä. Ollaan nyt syöty reissulla yli 12 kg mansikoita. Pakastamaan niitä ei varmasti ehditä, joten nautitaan nyt tuoreista.
Lauantaiaamuna muistettiin kuvata yksi Puruveden erikoisuuksista. Ihmeellinen valkoinen kalliosaari näkyy kauas, nimeltään se on Käräjäkallio ja on nyt Savon ja Karjalan rajapyykki.
 Tulipa tehtyä koe. Kaksi lasia, toisessa vesitankista otettua Jokiasemalta tankattua Joensuun kaupungin hanavettä ja toisessa järvivettä Puruvedeltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti