lauantai 11. heinäkuuta 2020

Kotimatka

Viimeinen viikko/viisi päivää matkattiin sitten kotisatamaa kohti lyhyin syöksyin. Kapteenska joutui jo tekemään töitäkin, mutta kyllä retki vielä vähän lomalta tuntui.

Viitasaarelta ajeltiin Äänekosken kaupunginlaituriin, sieltä sitten maanantaina Laukaaseen. Laukaassa ankannokalle lennähti pari tiiraa yöpuulle, mutta ilmeisesti oli turhan tuulista, kun pian siitä häipyivät.
Suomen suvi kävi Laukaassa, ihan niin kuin aikataulujen mukaan pitikin. Olimmehan siellä tiistaipäivän.

Tiistai-iltana pari kanavaa ja laskeutuminen Jyväskylään. Jyväskylässä taas parin päivän kaupunkiloma.



Jyväskylässä Tilda onnistui putoamaan laiturilta järveen, kuten kuvasta näkyy neitiä hieman harmitti kastuminen.
Jyväskylässä meitä kävi tervehtimässä kerjäläinen.

Torstai-iltana  ajeltiin Jämsän Vaheriin ja perjantaina hyvissä ajoin kohti Kuhmoista, kun tuuli ryskytti alusta. Ennusteen mukaan piti tuulla maalta päin.

Oikein nätti ilta oli Kuhmoisissa.

Vietimme mukavan viimeisen lomapäivän ja -illan: lenkki koirien kanssa, erä carcassonnea ja rummikubbia, grillaus ja syöminen ja vielä viimeksi sauna.



Päijännettä ja ylävesiä tutkaillaan taas ensi kesänä. Loppukesä ja syksy käydään veneilemässä ilman yritystäkään pitää blogia.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Viitasaarella

Tänään siirryttiin Viitasaarelta Viitasaarelle, ABCltä kaupungin laituriin. Tuommoisesta pienestä kolosta siirryttiin kaupungin puolelle.
Matkalla ihailtiin kirkkoa. Vainajilla on melko kauniit maisemat.
Metsän ja taivaan rajalla näkyy päivän kohde. Savivuoren näkötorni.
Siellähän se satama onkin. Paljon oli tilaa...
Google mapsin mukaan meidän piti kääntyä näkötornintielle, viitta oli toista mieltä. Onkohan Suomen ainut kaksikielinen tienviitta, jossa toisena kielenä on saksa?
Kaunis torni löytyi Savivuoren päältä. Sinne uskalsi kapukin kiivetä. 80 porrasta ja huipulla tuuli tuntui, hieman heilui koko torni.
Komeat oli maisemat. Aliisankin näimme tornista.
Viitasaarella kävimme vielä syömässä Siam Fast Foodissa, kaupassa ja jäätelöllä ja sitten olikin aika lähteä kotimatkalle.

Viitasaaren uimala näytti houkuttelevalta muuten, mutta ilmeisesti tuulinen sää piti uimarit poissa sieltä.
Hännilänsalmen silta on näyttävä rakennelma vesiltä katsoen.

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Viitasaari

Viitasaarella taas tankattiin ja jäätiin sitten viettämään sateista  ja tuulista iltaa ja päivää ABC:n laituriin. Hyvät palvelut satamassa, niinpä tuli mm. pyykättyä. Tuuli hoiti kuivauksen, ja melkoisen purjeen tekikin sinisestä lakanasta.
Ensimmäinen 5 kg mansikkalaatikko....
Heti reissun alussa dieselillä toimiva lietemme lakkasi toimivasta. Jyväskylästä ostettiin kuvassa näkyvä sähkölevy ja se on kyllä ollut hyvä. Ei tule niin kuumakaan keitellessä, kun vain kattilan/pannun alunen lämpiää. Letunpaistokin onnistui ihan hyvin, vaikka ehkä hieman hitaasti.
Iltalenkillä löytyi kaikenlaista ihmeteltävää, mm. tämä laatta, jossa kerrottiin, että kaupungin työnä on tuo kaunis silta korjattu. Myös videolla näkyvä tuulivoimalla käyvä moottorivene oli aika mielenkiintoinen nähtävyys. Valitettavasti ei nähty tuota liikkeellä. Noita tuulivoimaloita on pitkin poikin Viitasaarta, onhan Windside sieltä kotoisin.

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Kiesimästä Viitasaarelle

Kiesimän ja Neiturin sulku olivat mukavia kuten aiemminkin ja keli niiden välillä ihan ok, mutta sitten Neiturin jälkeen oli edessä kunnon keikutusta. Valitettavasti kuva aina latistaa aallot. Mitään ei pudonnut aallokossa, joten melko oikean suuntaisia olivat.
Tilda otti tirsat pitkän ajon aikana.
Viukarissa käytiin välipissityksellä ja keittämässä perunat eli syömässä.

torstai 2. heinäkuuta 2020

Kerkonkoski ja Kiesimä

Matka jatkui ja Kerkonkoskella pidettiin taas pizza- ja pissatauko. Tällä kertaa listalta valittiin Keskin, Mehokas ja Ärväke ilman savuporoa. Hyvää oli taas!

Kerkonkosken sulku on erikoinen, se täyttyy ilmeisesti alta keskeltä ja kuvassa näkyvistä täyttöaukoista. Alta tuleva vesi työntää alusta seinää vasten hyvin tormakkaasti. Ylösnoustessa tässä kanavassa me ei enää kiinnitetä alusta ollenkaan, vaan ohjailupotkurien avulla pysytellään keskellä sulkua.
Kiesimän kanavaa ennen on komea uusi laituri, johon päätimme jäädä saunomaan. Jäätiinkin sitten pariksi yöksi, kun oli niin kiva keli ja hyvä paikka.
Tilda jäi alukselle, kun lähdettiin Hellun kanssa lenkille. Ei tainnut olla hänestä ihan reilua...
Kiesimässä vietettiin myös Hellun syntymättömyyspäivää. Synttärithän olivat jo viikko sitten, mutta ei siinä helteessä kyennyt edes muistamaan mitään. Nyt oli hyvä keli juhlistaa kahdeksanvuotiasta.

Kiesimässäkin joutui kansia kuuraamaan. Tällä kertaa syynä olivat nuo pienet hyönteiset, jotka joka vuosi kerran tai kaksi tulevat tekemään joukkoitsemurhan Aliisan kansille. Mitä lie ötiäisiä, pitäisi kai selvittää...

Kiesimässä pelattiin petankkiakin (petanque lienee oikeampi kirjoitusmuoto). Kapu vei mestaruuden ylivoimaisesti ja näin ollen ei taida tarvita sitä kovin usein pelata, kun me muut oltiin ihan altavastaajia.

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Iisvedellä: Päivö-myrsky ja myrskyn jälkeen

Kesäkuun viimeiseksi päiväksi oli ennustettu myrskyä ja niinpä valitsimme seuraavaksi yöpymispaikaksi myrskyltä suojassa olevan Iisveden sataman. Erityisen turvallinen olo tuli, kun takanamme oli parkissa Meripelastuksen vene.
Hyvä oli tuulensuoja. Tuulimittarimme tavoitti vain noin 15 m/s lukemia puuskissa, kun virallisella mittauspaikalla lukemat olivat jopa yli 20 m/s.
Ei suurempia myrskyvahinkoja, mutta puiden lehtiä, neulasia ja muuta roskaa oli muuallakin kuin Aliisan kannella. Ihme kyllä rantapaviljongin terassiteltta ja muoviset kalusteetkin olivat ihan paikallaan.
Heinäkuun ensimmäisen kunniaksi kapu ja försti pelasivat erän biljardia ja sitten nakattiin vielä paninit navanseutuville ennen kuin lähdettiin huoltolaiturin kautta kohti kanavia.

Veikkauksen pelikone tuolla takana muuten ilmoittelee, että rahaa saa taas ruveta siihen työntämään heinäkuun puolivälissä.
Komia on uusi huoltolaituri ja -rakennus, mutta paikka on kyllä ahdas, ilman ohjailupotkureita tuonne ei olisi päässyt mitenkään. Septipumppukin on hidas ja toimii vain jonkun minuutin kerrallaan, mutta saatiin septi tyhjäksi ja dieseltankkkia vähän täytettyä.

maanantai 29. kesäkuuta 2020

Karttulasta Iisvedelle - huomioita

Pulkkilansalmen lossi on ilmeisesti poistettu liikenteestä.

Iisvedellä oli oikein ajankohtainen varoitus. Toki katoilta on uhattu putoavan lunta ja jäätä lähes joka paikkakunnalla, mutta tällaista varoitusta ei ole muualla nähty.

Karttula

Päivän päämääränä oli Karttulan keskusta, jonne tuli bussi Kuopiosta ja toi förstin takaisin alukselle. Paikkakuntalaiset varsin hämmästyivät, kun kuulivat, että useampikin bussi päivässä Karttulaan saapuu.
Nälkä käytiin karkottamassa kebabilla ravintola Avokadossa. Hyvä oli kebab, eikä palvelussakaan ollut moittimista.
Illalla lähdettiin ruokkimaan hyttysiä ja etsimään näkötornia. Löytyi sekä hyttysiä että torni. Hyvä ja jämäkkä torni olikin.
Tornin jämäkkyys ei muuttanut kapteenin mielipidettä sinne kiipeämisen järkevyydestä. Alas jäivät kapu ja koirat.

Karttulan näkötornin lähettyviltä löytyi vesitorni ja myös radio/telemasto.
Maston juurella oli ohjeita, joista ei oikein ottanut selvää, jotta mitä olisi pitänyt tehdä. Päätimme sitten, että parempi vain kävellä ohi.
Kävelyllä nähtiin myös Karttulan koulu. Melkoinen rakennus, millainen lienee sisältä. Mahtaako olla luokkahuoneita ollenkaan vai onko rakennettu uusien trendien mukainen avokonttorikoulu.
Satama oli ennallaan, näytti täydeltä, mutta hyvin sinne mahtui kylkikiinnitykseen. Lahdella uiskenteli joutsenperhe.

Kolu, Tervo

Kolun sulun avautumista odotellessa kuvasin lumpeita. Lopputulos on vähän kehno: vesi näyttää ihan mustalta ja valkoinen kukka vain loistaa vedestä. Oheista kuvaa vähän yritin editoidakin, mutta ei oikein taidot riittäneet. Mutta onpa kuitenkin neidonkorento lumpeenlehdellä.
Kolun portti aukesi ja niin lähdimme laskemaan alaspäin Rasvangille.
Alas päästiin ja portin auettua yllätyttiin - vastaantulevaa liikennettä! On ollut niin hiljaista taas täällä ylävesillä, että jokainen isompi vene on ihmettelyn aihe. Alaportti pudotti Aliisan kannelle pienen ahvenen.
Kolun jälkeen edessä oli jälleen Tervonsalmi.
Tervon kunnan savusauna, joka paloi vuonna 2012 tai 2013, oli lopultakin korjattu. Päältä palaneet hirret oli jätetty paikoilleen ilmeisesti muistuttamaan lämmittäjiä siitä, että savusauna palaa herkästi. Ja onhan ne mustat hiiltyneet hirret melko komeitakin.
Melko monessa paikassa huomattiin, että Sisä-Savossa on satsattu aurinkoenergiaan. Kuvassa Tervon palolaitoksen katto.

Säviän avokanavan maisemia

Säviän avokanava yhdistää Pielaveden ja Nilakan. Tässä Pielaveden puoli ja...
...toisella puolella näkyy Nilakka.
Eilen lenkkeillessämme käytiin vilkaisemassa kuvan mökki- ja leiriytymisaluetta. Ei ollut siellä ketään, eli jos kaipaa rauhaisaa lomaa, niin nokka kohti Nilakan pirttejä. Lomarenkaan kautta voi vuokrata mökin, karavaanilla liikuttaessa voi vain ajaa pihaan ja ilmoittautua.
Nilakan selilläkin näyttäisi vettä olevan reilusti, mutta tuolla keskellä selkää on reimariportti, josta on syytä ajella, ettei jää pohjasta kiinni.