Pujosensaaresta pujoteltiin takaisin syvemmille väylille. Hietaniemen hiekkarannoilla ei näkynyt ketään, joten päätimme sitten tutustua kohteeseen.
Nyt oli helppo parkkeerata.
Tuotahan piti käydä katsomassa metsälenkillä.
Ihan tavalliselta lahdeltahan tuo näytti ainakin metsän läpi katsottuna.
Tulistelupaikka toimi vähän kehnosti. Ei ilma oikein kiertänyt ja puutkin oli märkiä.
Saatiin kuitenkin eväät lämmitettyä.
Ihania maariankämmeköitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti