Liehtalanniemessä on oikein hyvä parkkipaikka.
Rannassa oli ihan reippaasti levää.
Liehtalanniemen museotila on kertakaikkisen idyllinen paikka. Opas kertoi meille tilan historiasta ja erityisesti tilan viimeisimmästä asukkaasta Liehtalan Jallusta (1902-1976).
Laitumella kasvoi komea kataja.
Tuvan seinään pehtoori oli askarrellut ilmapuntarin. Ainakin juuri tuona päivänä se näytti ihan oikein. Vettä sateli ja myrsky oli tulossa seuraavana päivänä.
Liehtalasta jatkettiin
Sahanlahteen lounaalle. Kuvassa maistuva alkupalakimara.
Puumalan melko täysi satama ohitettiin ja jatkettiin matkaa suojaiseen Sulkavan satamaan, josta myös löytyy kauppa läheltä rantaa.
Osui silmiin tuommoinen venevaja, josta on tänä vuonna hyppyri järveen.
Vesillä näkee välillä kaikenlaisia ajoneuvoyhdistelmiä.
Sulkavan reitin varrella oli myös kivikoita ja luotoja, jotka eivät näy ensinkään, kun vesi on normaalikorkeudella.
Tilan hoitoon osallistuu pehtoorin (opas) lisäksi neljä lammasta. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti